lauantai 28. marraskuuta 2015

Restaurant Mamma Rosa in Helsinki

Aloitettiin Tonin synttäreiden juhlistaminen jo hyvissä ajoin viime viikonloppuna, vaikka oikea päivä onkin vasta tänään. Kävimme silloin Tonin vanhempien kanssa syömässä ravintola Mamma Rosassa Töölössä. Paikka ja ruoka yllättivät mut tosi positiivisesti, ja haluankin siksi suositella kyseistä paikkaa teillekin :-)

Otettiin alkupalaksi ihanat tomaatti-mozzarellabruschetat -siis nam! Pääruuaksi valitsin pitkän jahkailun jälkeen päivän kalan (taimenta!) risotolla ja hollandaise-kastikkeella, enkä kyllä joutunut pettymään. Toni söi puolestaan häränmarmoripihvin, joka oli myöskin ihan älyttömän herkullista. Jälkkäriksi otimme suklaafondantit -kuinkas muutenkaan. Vähän yritin puhua mustikkapiirakan puolesta, mutta Toni sai mut jotenkin ylipuhuttua tän suklaaunelman puolelle..

Mamma Rosa oli kaiken kaikkiaan tosi viihtyisä paikka ja annokset olivat herkullisuutensa lisäksi ihanan esteettisiä. Pakko myös mainita, että talon valkkari oli ihan älyttömän hyvää. Tänne tulen ehdottomasti uudestaankin :-)

IMG_4220 IMG_4232 IMG_4241 IMG_4246 IMG_4274

maanantai 23. marraskuuta 2015

Lauantai-ilta Espanjalaisittain

Viime lauantaina vietettiin meidän perheessä tunteikasta jalkapalloiltaa, kun suurseurat Real Madrid ja Barcelona kohtasivat jälleen. Meille Real-faneille peli tuotti tällä kertaa valtavan pettymyksen, mutta ainakin eväät olivat kohdillaan. Meille on vuosien mittaan muodostunut perinteeksi napostella tämän klassikkopelin ohessa erilaisia espanjalaisia herkkuja, kuten serrano-kinkkua, juustoja ja mitä nyt milloinkin.

Tänä vuonna myös itse väsätyt kroketit ovat tulleet täydentämään tapas-pöytäämme. Näiden vääntäminen oli alkuun ihan älyttömän tuskaista ja turhauttavaa, ja meinas munkin rautaiset hermot pettää. Löydettiin äidin kanssa alkuperäinen resepti yhdestä espanjalaisesta keittokirjasta, mutta taikinasta tuli kahdella ensimmäisellä kerralla niin löysää, että siitä oli suorastaan mahdotonta muotoilla yhtikäs mitään. Saatiin kuitenkin äidin espanjalaiselta serkulta hieman paranneltu ohje näiden tekemiseen, ja kuten sanontakin kuuluu: kolmas kerta toden sanoo!

Laitan nyt teillekin jakoon sen hyväksi havaitun ohjeen ja pari vinkkiä, joiden avulla toivottavasti säästytte pahimmalta tuskastelulta :D Eihän nämä mitään terveysruokaa ole, mutta ah niin hyviä!

IMG_4180

Croquetas de Jamón Serrano
(Kinkkukroketit)

100 g serrano-kinkkua
3 kananmunaa
2 rkl voita
3 rkl  vehnäjauhoja
3,5 dl maitoa
suolaa ja pippuria
hyppysellinen jauhettua muskottipähkinää
vehnä- ja korppujauhoja leivittämiseen
oliiviöljyä friteeraukseen

Leikkaa kinkku pieniksi suikaleiksi ja sekoita yhden munan ja yhden keltuaisen kanssa. Sulata voi pannulla ja sekoita joukkoon jauhot. Anna suurustua hetki ja lisää maitoa pikku hiljaa jatkuvasti sekoitellen. Seos saa kiehua niin kauan, kunnes siitä tulee yhtenäinen kiinteä massa. Tässä vaiheessa ei kannatta hötkyillä, vaan on parempi hämmennellä "kastiketta" kaikessa rauhassa hyvä tovi.

Sekoita valmis massa kulhossa kinkku-munaseoksen kanssa ja mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Laita hetkeksi jääkaappiin. (Älä vaan hyppää tämän jääkaappivaiheen ohi, sillä lämmin mössö ei pysy millään kasassa.)

Vatkaa jäljelle jäänyt muna valkuaisen kanssa matalareunaisessa kulhossa. Laita toiseen kulhoon/lautaselle noin puoli desiä vehnäjauhoja ja kolmanteen korppujauhoja. Jokaiseen kulhoon on hyvä ottaa omat ruokalusikat (2kpl).

Kun massa on jäähtynyt, ota siitä kahdella kostutetulla ruokalusikalla pieni kimpale ja yritä muotoilla siitä jota kuinkin kroketin muotoinen pallero. Pyörittele se ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja  kääntele lopuksi vielä korppujauhoissa. Muistutan, että tässä(kin) kohtaa maltti on valttia. Ensimmäinen tai välttämättä toinen tai kolmaskaan kroketti ei ehkä näytä ihan siltä miltä pitäisi, mutta pienen harjoittelun jälkeen alkaa homma luistamaan. 

Nostele kroketit kattilassa kuumennettuun oliiviöljyyn.  (Huom: kattila oli selvästi parempi vaihtoehto kuin pannu!) Kroketit saavat peittyä öljyyn lähes kokonaan ja niitä voi pari kertaa pyöräytellä friteeraamisen aikana. Nosta valmiit kroketit ensin hetkeksi talouspaperille, jotta ylimääräinen öljy valuu pois ja siirrä sitten tarjoiluastiaan. Tarjoile saman tien kuumana ja naaauti! :-) 

IMG_4168

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Raakasuklaata Joka Lähtöön

_MG_8014

Siis ajatelkaa; selvisin ilman raakasuklaata useamman kuukauden ennen kuin himo hiipi takaisin kahta kauheampana. Tällä kertaa päästin luovuuteni valloilleen ja lähdin kokeilemaan niin montaa eri makuvaihtoehtoa kuin suinkin äkkiseltään keksin. Ensimmäisenä tulivat mieleen appelsiini ja sitruuna, joita puristin hieman kaakaomössön joukkoon ja raastoin vielä ihan hitusen kuorta sekaan. Täydellistä. 

Uskalsin myös tällä kertaa heittää muutamaan muottiin sekaan goji-marjoja, jotka tulevat tuossa CocoVin paketissa mukana. Toimii! Ja itse asiassa tämän kokeilun jälkeen olen tosissani ihastunut goji-marjoihin ja tungenkin niitä nykyään hyvin pitkälti jokaiseen smoothieeni..

Suurena mintun ystävänä oli sekin maku saatava jotenkin lisättyä raakasuklaaseen. Lähikaupasta ei harmikseni löytynyt tuoretta minttua, joten tyydyin ostamaan piparminttu-uutetta. Tipautin sitä ihan vain muutaman tipan pieneen määrään "taikinaa" ja voilà -lopputulos oli raikas ja sopivasti mintunvivahteinen. 

Vielä yksi mauste, jonka halusin raakasuklaaseen ujuttaa oli kaneli. Päätin kuitenkin luovuudenpuuskassani heivata sekaan vielä ripauksen kardemummaa, ja sekös vasta loistava idea olikin. Juuri tämä kaneli-kardemumma on näistä mauista mun ehdoton tämän hetken suosikki, namskis! 

Ihan originaalinakin tämä tavara maistuu taivaallisen hyvältä. En ole vielä raaskinut ostaa kaikkia raakasuklaan aineksia erikseen, joten pitäydyn vielä toistaiseksi näissä kätevissä CocoVin paketeissa. Niiden avulla raakasuklaan valmistus käy käden käänteessä, ja mukana tulee lisäksi valmiit muotitkin. Eipä voisi juuri helpommaksi mennä 8) 

IMG_3295
Huomatkaa luova vapaapäivä-look :D
IMG_3270

torstai 5. marraskuuta 2015

Mádara Mania

En edes muista, milloin viimeksi ihoni olisi ollut näin hyvässä kunnossa tähän aikaan vuodesta. Yleensä heti säiden viiletessä ihoni alkaa paikoittain kuivua, mutta tänä syksynä moisesta ei ole ollut tietoakaan. Kiitos tästä kuuluu yksinomaan Mádaralle, jonka luonnonkosmetiikkatuotteet ovat pitäneet ihoni silkin sileänä.

Kehuin jo aiemmassa postauksessani muutamia Mádaran tuotteita, joita olin siihen mennessä ehtinyt testailla vasta muutamia kertoja. Nyt useamman viikon käytön jälkeen on mielipiteeni vain vahvistunut entisestään; Madaran kosmetiikkatuotteet ovat kuin luotu iholleni. Tämän lisäksi niiden luonnollisuus istuu omaan arvomaailmaani kuin nenä päähän.

Vihjasin myös messupostauksessa, että Mádara-kokoelmani on saanut hieman lisäystä. I love me -messuilla oli varsin kutkuttavia tarjouksia, jotka päätin tietysti hyödyntää. Siellä oli myös joitain tuotteita, jotka ovat poistuneet ainakin nettikaupan valikoimasta, kuten tuo alla olevassa kuvassa näkyvä huulirasva. Se on ehkä omaan makuuni hieman liian tahmeaa tavaraa, mutta antaa kivasti kiiltoa huulille. Hintaa sillä oli messuilla huimat kolme euroa.

IMG_3997 (1)

Myös tuo yllä oleva taivaallisen tuoksuinen palasaippua löytyi alelaatikosta parilla eurolla, samoin kuin toinen kasvosaippua jonka ostin lahjaksi. Aiemmin tekemältäni wish listiltä löytyivät myös silmänympärysvoide ja yövoide, joista kumpainenkin koristaa tätä nykyä kylppärini hyllyä. Olen ihan koukussa näihin molempiin tuotteisiin enkä lakkaa ihmettelemästä, kuinka pehmeältä ihoni tuntuukaan aina aamulla herätessä. Silmänympärysvoidetta en ehkä muuten olisi raaskinut ostaa, mutta messuilta sain sen käsittämättömään 10€ hintaan, ja yövoidekin oli mukavasti viitisen euroa halvempi kuin normaalisti.

Documents22 IMG_4018 (1)

Olen niin vaikuttunut näiden tuotteiden toimivuudesta, etten voi enää edes kuvitella käyttäväni jotain toista merkkiä. Mulle on vakiintunut ihana päivittäinen kasvojenhoitorutiini, jonka uskon pysyvän tällaisena pitkään. Ja koska nälkähän tunnetusti kasvaa syödessä, niin on mulla tälläkin hetkellä mielessä pari tulevaa hankintaa ; )

Muksaa torstaita kaikille 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Kulttuuripläjäys

Tää viikko on ollut siitä harvinaislaatuinen, että ollaan saatu ravata Tonin kanssa ties missä kekkereissä. Maanantaina oltiin Kroatian suurlähettilään residenssissä cocktail-kutsuilla ja tutustuttiin siellä ihan mielettömän kivoihin tyyppeihin, muun muassa 24-vuotiaaseen kroatialaiseen oopperalaulajaan Leoniin. Hän järkkäsikin meille liput keskiviikoksi Don Pasquale -oopperaan, jossa hän oli itsekin isossa roolissa.

Kutsuilla tutustuimme myös niin ikään kroatialaisiin Lunaan ja Lukaan, jotka ovat molemmat ihan älyttömän mukavia ja hauskoja persoonia. Tapasimme heidät vielä uudelleen oopperassa ja meillä oli ihan super hauska ilta. Totta puhuakseni itse ooppera ei kyllä ollut hidastempoisuudessaan mitään kaikista jännintä viihdettä ainakaan näin parikymppisen näkökulmasta, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen kokemus. Oli myös hauska nähdä ja etenkin kuulla Leon lavalla, kun oli tavannut hänet ensin ihan "siviilissä". Hän oli kyllä mahdottoman taitava, ja hänen hahmonsa olikin meidän kaikkien lemppari.

Palatakseni vielä maanantain cocktail-kutsuihin, niin yhdestä asiasta olen kyllä äärimmäisen yllättynyt ja jollain tavalla myös otettu. Nimittäin kaikki tapaamamme kroaatit puhuivat käsittämättömän kauniisti Suomesta ja suomalaisista..! En ensin ollut uskoa korviani, mutta kun kaikki tuntuivat olevan asiasta yhtä mieltä, niin olihan se pakko uskoa. Kaikki kehuivat esimerkiksi Helsinkiä kauniiksi ja kompaktiksi kaupungiksi, ja me suomalaiset ollaan kuulemma varsin mukavaa kansaa... :D

Mieleeni painui myös elävästi erään naisen innostus Suomea kohtaan. Hän sanoi niin ihanan aidosti rakastavansa kaikkea Suomessa: sen luontoa, ihmisiä, kaunista kieltä (?!), siis ihan kaikkea. Hän on tosin ehtinyt asua täällä vasta puolisen vuotta, joten eiköhän suurin into ehdi hieman laantua tossa talven aikana ;) Tai ehkä ei. Luulen nimittäin, että tää Suomi-myönteisyys on hyvin pitkälti asennekysymys. 

Lukalla oli mielestäni fiksu näkemys siitä, miksei kannata nähdä vaivaa suomen kielen täydelliseen opetteluun. Ensinnäkin, veisi (ihmisestä riippuen) vuosia opetella sujuvasti puhumaan näinkin vaikeaa kieltä kuin suomi, mutta puheesta tulisi silti aina kuulumaan selkeä aksentti. Toiseksi, vaikka kieltä oppisikin puhumaan, ei kukaan pysty olemaan täysin oma itsensä puhuessaan vierasta kieltä. Voin itse hyvin samaistua tähän, sillä vaikka pystynkin tarpeen tullen puhumaan suht sujuvaa englantia, en koskaan ole ihan se sama ihminen kuin omalla äidinkielelläni läpättäessäni. Joten ymmärrän varsin hyvin, miksi kaikki eivät jaksa nähdä niin älyttömästi vaivaa tämän meidän  "kauniin" kielemme opetteluun. Luka lisäsi kuitenkin, että on eri asia opetella kohteliaisuudesta muutamia oleellisimpia fraaseja suomeksi, mikä on myöskin hyvä pointti. 

Ohoh, mites tää teksti taas venähti näin pitkäksi. Mun piti turista ihan vaan pari sanaa oopperasta ja kroaateista, mutta tiivistäminen ei selvästikään oo ihan mun juttu. Tähän loppuun kuitenkin vielä maanantailta pari kuvaa, jotka ihana Maria kirmasi ottamaan just viime hetkellä ennen auringonlaskua. Vähän hämärä tunnelmahan näissä on, mutta parempi kuin ei mitään. En myöskään ehtinyt vielä kihartaa hiuksia ennen näiden kuvien ottamista.

Nautin suunnattomasti, kun sain kerrankin laittautua oikein huolella, pukea mekon päälle ja vetäistä korkkarit jalkaan -ja vielä peräti kaksi kertaa saman viikon sisällä. Nämä tapahtumat toivat kyllä mukavasti vaihtelua arkeen :) 

Leppoisaa sunnuntaita sinne ruudun toiselle puolelle! 
  
Documents20 IMG_3765 (1) IMG_3734 Kollaasit18