Perfection

Tänään oli täydellinen päivä.

Mun täydellinen aamu alko siinä vähän ennen kymmentä, ku laiskasti heräilin ja lopulta nousin sängystä ja käppäilin ulos auringonpaisteeseen. Tein kesäkeittiössä itelleni aamupalaa ja äiti laitto mulle ihanan höyryävän kupposen kahvia. Söin ulkona. Oli ihan älyttömän lämmin keli, joten kävin vaihtamassa yöpaidan bikineihin, etin hyvän paikan auringosta ja uppouduin kirjan pariin. 

Tosiaan. Tässä välissä voisin mainita, että oon siis mökillä, jos se ei vielä käyny ilmi. Vietettiin täällä juhannus (siitä lisää myöhemmin :)) ja ite jäin vielä täks viikoks. Mun vaari asustelee tässä samalla tontilla ja sillä on nyt omassa pihassa 4 hevosta ja naisystävällään on tässä lähellä vielä 2. Sille tosin kävi yhen hevosen kanssa pieni onnettomuus tossa viikko sitten, olkapää sijoiltaan ja lisäks joku murtuma.. Yleensä ne hoitaa hevoset yhessä, mut nyt ku vaari jäi yksin näiden kaikkien kanssa, niin tarjouduin apulaiseks.

Siinä aamupäivästä vaari tuli sit kysäsee jos lähtisin uittaa yhtä hevosta järvelle, ja tietty lähin mukaan. Sieltä ei oo mitään kuvia ku en halunnu riskeerata puhelinta saati kameraa, mut aiemmin olin jo kerenny juoksennella pitkin pihoja kamera kourassa: 

Hevosen uittaminen suju mallikkaasti ja ku sieltä palailtiin niin päätin lähteä lenkille. Suunnitelma oli juosta 20 minuuttia rennolla tahdilla, eikä mitään tavotteita kilsoihin. Arvioin reitin kuitenki jotenki pieleen, ja kotipihassa SportsTracker näytti 28min. Onnistuin siinä välissä tekemään pienen kiertolenkin oikotien sijaan, ja puhelinmyyjä sopivasti soitti ja jauho pari minuuttii jotai joutavaa, kunnes sain tehtyy tarpeeks selväks ettei sen tarjous oikeen uponnu muhun. 

Lenkin jälkeen oli varsinki jalkaterät ihan liekeissä ku noi mun lenkkarit ei taida pahemmin hengittää. Olin muutenki hiestä valuva, mut mikäpä ois ollu vapauttavampaa ku leiskauttaa tohon meiän ihanan viileeseen lammikkoon ja pulikoida siellä kaikki hiki ja pöly pois. Uin siinä muutaman kierroksen ympyrää, tulin välissä pois, mut teki kuitenki mieli mennä hetkeks takasin. Olo oli tän jälkeen huikeempi ku aikoihin.

Lampi <3

Kerkesin hetken viel venytellä nurtsilla, ku ihana ystäväiseni Maria kurvas pihaan. Eikä menny kovin kauaa ku keksittiin lähtee veneretkelle, määränpäänä yks tietty ranta melkein järven toisessa päässä. Ei muuta ku eväät ja muut vermeet kantoon ja sit menoks >:) 

Suurin osa matkasta taittu joutusasti sähköperämoottorin voimin, mut pitihän niiden airojenki kanssa räpeltää välissä.

Päästiin kuitenki aika vähin ponnisteluin päämäärään ja alotettiin heti ahkera kuvien räpsiminen.

Meiän toisillemme koristelemat mukit.. :D

Sit alkoki se vakavampi photoshoot -osuus. 

Näitä ennen oltiin jo keretty mutustaa eväät ja käydä uimassaki. Yhtäkkii huomattiin et kello oli jo vaik mitä ja lähettiin huristelee pikku hiljaa takasin päin. 

 Viimenen pätkä jokee pitkin on aina nii jännittävä.. :'D

Maria joutuki sit aika pian lähtee, ja mä sain tehtäväkseni käydä viel pikasesti liikuttaa yhen noista vaarin hevosista, 6-vuotiaan Hiksu -ruunan. Se meni ihan nätisti, vaikkei sitä kukaan ookaan ratsastanu taas vuoteen, ja viime kesänäki kävin sen selässä iha muutaman kerran. 

Ilta alko olee jo aika pitkällä ku pääsin vihdoin syömään. Ja nam, mikäään ei ois voinu maistuu paremmalta ku ihan vaan pelkkä spaghetti, jonka päällä nokare voita. Ku sain syötyy kattilan tyhjäks, alottelinki jo tän blogitekstin rustaamista ja välissä tein itelleni ihan taivaallisen jälkkärin/iltapalan.. :)

Nyt kello lähenee kahta, voin mennä tyytyväisenä nukkuu eikä aamulla tarvii taaskaan säpsähtää herätyskelloon. 

Ah, täydellisyys.