Lähdettiin tutustumaan Santorinin isoimpaan kylään, Thiraan, torstaina heti aamupäivästä. Päästiin bussilla suoraan hotellin edestä Thiran kaoottiselle "linja-autoasemalle". Matka kesti noin vartin ja maksoi peräti 1,60€, kuten suurin osa paikallisista bussikyydeistä.
Päivä oli puolipilvinen, mikä ei onneksi haitannut valokuvaamista lainkaan. Tuulisuus sen sijaan tuotti hienoisia ongelmia siinä kohtaa, kun Toni yritti ottaa musta kuvia. Suurimmassa osassa mun naama on joko kokonaan hiusten peitossa tai vaihtoehtoisesti hiukset sojottaa epämääräsesti joka ilmansuuntaan. Onneksi sentään muutama onnistuneempikin otos löytyy. Tonin kuvaamisessahan ei luonnollisesti ollut ongelmia, joten siitä onkin läjäpäin hyviä kuvia. :D
Käytiin Thiraan tultuamme ensi töiksemme kahvilla paikassa, josta oli kerrassaan täydellinen näköala merelle.
Kahvista ja maisemista nautittuamme jatkettiin matkaa pitkin Thiran kapeita mukulakivien päällystämiä katuja pysähdellen vähän väliä räpsimään kuvia. Käppäiltiin ihan huomaamattamme Thirasta seuraavaan kylään nimeltään Firostefani, ja sieltä vielä Imerovigliin, sillä kylien välillä ei ollut kovinkaan selviä rajoja. Thirasta Imerovigliin asti käveleminen vie kyllä jonkin aikaa, mutta suosittelen siitä huolimatta käymään kaikissa näissä ihanissa pikku kylissä jos Santorinille matkustaa :)
Imerovigliin päästyämme suunnattiin ensin lounaalle, minkä jälkeen käveltiin takaisin Firostefaniin ja istuttiin siellä (taas) kahvilla jokunen tovi. Sieltä tallusteltiin takaisin Thiraan, missä päätettiin lähteä käymään vanhassa satamassa. Sinne kulkee kylästä gondolihissi (cable car), koska satama on suoraan jyrkänteen juurella. Toinen vaihtoehto on kävellä mutkittelevaa pikkutietä alas asti, mutta se on myös aasien kulkureitti eli katu on suhteellisen täynnä aasin jätöksiä :D Kannatan siis hissisysteemiä.
Vanhassa satamassa räpsittiin taas lisää kuvia ja päiviteltiin sitä, miten korkealla yläpuolellamme Thiran kylä häämöttikään. Lounaasta oli tässä vaiheessa jo sen verran aikaa, että käytiin haukkaamassa pientä välipalaa. Maisemissa ei tälläkään kertaa ollut juuri valittamista..
Kuten äsken mainitsin, aasit kulkevat vanhasta satamasta pientä serpentiinikatua ylös kylään asti. Donkey ride onkin yksi aivan ehdoton juttu, joka täytyy Santorinilla ollessaan kokea! Toni oli alkuun vähän skeptinen ja mutisi jotain aasien hajusta (?), joka tarttuu vaatteisiin ynnä muuta. Mutta kas kummaa, kun päästiin selkään ja lähdettiin kapuamaan mäkeä ylös, oli ääni kellossa hyvinkin äkkiä muuttunut. Toni olikin loppujen lopuksi se, joka oli meistä kahdesta eniten innoissaan. ;) Ja hauskaahan se kieltämättä oli!
Aasiratsastuksen jälkeen lähdettiin pikku hiljaa kävelemään takaisin bussipysäkille auringon paistaessa jo täydeltä terältä.
 |
| Naulan kantaan ;) |
nää kuvat on niin..... ah!! en kestä mäki haluun osata kuvata näin hyvin :cccc
VastaaPoista