Graduation !

Miten nää viimeset kolme vuotta lukiossa pääski hurahtaa ohi niin nopeesti? Vastahan me pikku ykköset tuskasteltiin ekan koeviikon kanssa, ja nyt on jo koko rakennus jätetty lopullisesti taakse. Reilu viikko sit lauantaina -valkolakki päässä ja yo-todistus kourassa- tajusin, miten upeet nää kolme vuotta on ollu, ja vasta sillon alko tosissaan tuntua, että tää oli nyt tässä. Kaikki uurastus ja ylppärihössötys on nyt takanapäin, ja edessä oottaa taas uudet haasteet ja rupeamat. Tähänastisen elämäni rankimmat, mutta myös antoisimmat kolme vuotta on nyt pulkassa, enkä voi muuta sanoa kuin kiitos Jeda <3

Valkolakki päässä on helppo hymyillä ; )

Koululla juhla kesti puuduttavat kaks tuntia, ja sen jälkeen otettiin vielä kaikista ylioppilaista yhteiskuva koulun pihalla. Sit päästin mun oman hovikuuvajan (Blondin) vauhtiin ja juoksutin sitä ympäriinsä ottamas kuvia musta ja kaikista mahollisista kavereista :D Kiitos ihana <3

Iiris, Anni ja Meerit (:

Maria ja Emmu :)

Rakas <3

Jatuli ja tytöt :D

Jatuliii !

Tutor-tyttöset ;)

Velipoika Waltteri valmistu kans samaan aikaan Omnian datanomi-linjalta, ja vietettiin yhteiset juhlat  meiän mökillä Vihtijärvellä :) Kaikki meni muuten putkeen, mut ois voinu vähän lämpösempi olla. Pääasia kuitenki ettei satanu, niin osa vieraista pysty olee ulkonaki.

Isovanhemmat :)

Vasemmalta: Linda, jonka sylissä Ilona (mun kummityttö ja serkku), minä, Waltsu, Timo (meiän setä) ja Timon sylissä Onni (serkku ja Waltsun kummipoika)

Blondiii <3

Kummit ja Nea (:

Ylpeet vanhemmat : ) <3

Täs vielä mun todistukset.

Nii juu, ja sain keskipitkästä ruotsista stipendin, hiphei.. :D

Käytiin viel viime maanantaina Tonin kanssa ihan virallisissa yo-kuvauksissa, mutta se kuva-CD ei oo vielä löytäny meille kotiin asti. Laitan ehkä joskus myöhemmin tänne vielä osan niistäki, mut nyt painun pakkailuhommiin. Huomenna klo 12.55 karkaan nimittäin Kroatian auringon alle, ja saapa nähä tuunko enää ollenkaan takasin 8) Heippodei !